Hausjärvi
63/309
Somekivi: Eskon koulu
Hausjärvestä meillä ei ollut tietoakaan, ennen kuin aloitettiin kokoamaan seikkailureittiä ja piti löytää paikkakunta Lempäälä ja Järvenpää - seikkailujen väliin. Silloin silmiin osui Hausjärvi ja ajateltiin et hei - tuonne mennään seikkailee. Eipäs tiedetty, että saimme kokea sielläKIN ikimuistoisia asioita, erityisiä kohtaamisia ja historiaa. Oletteko valmiit tsekkaa, mitä koimme?
RYTTYLÄN YKSLAMPI
Joissakin kunnissa tavataan kunnan väkkee, toisissa taas ei ollenkaan. Hausjärven kunta teki ihmeitä lyhyellä varoitusajalla ja järjesti superkivaa ohjelmaa meille Hausjärvi seikkailulle Heti aamusta huristeltiin Ryttylän ykslammelle, eli Hausjärven retkeilyalueelle, jossa tapasimme Hausjärven talous- ja henkilöstöjohtajan, Meri Ruuskasen perheineen. Meri kertoi meille kunnan toiminnasta ja opittiin paljon mielenkiintoisia asioita Hausjärvestä... tiedättekö muuten, mistä Hausjärvi nimi on lähtöisin? Käykääpä tutkimassa - se liittyy majavaan!
Sitten lähdettiin pelaamaan frisbee golfia Ykslammella. Keväinen sää todella suosi meitä ja kaikilla oli hauskaa pelata. Ei huomattu ajankulkua, kun frisbeet lensivät Hausjärven taivaalla. Matka jatkui Hausjärven kunnan tuliaisten kanssa. Se olikin mukava aamupäivä Ruuskasen perheen kanssa. Kiitos tästä kaikesta!
KANSANLÄHETYSOPISTO
Ulkoilualueelta ajeltiin suoraan kansanlähetysopistolle. Tutustuttiin siellä opiston toimintaan oppilaiden johdolla, kierreltiin tiluksia ja käytiin kurkkaa kanojakin. Aivan mahtavat puitteet tällä historiallisella paikalla. Siellä oli myös salainen museo, jota päästiin kurkkaamaan kellariin. Käykäähän tekin katsomassa, mitä kaikkea siellä salaisessa museossa on! Päästiin myös lounastamaan siellä, ruoka todella maistui aamupäivän ulkoilujen jälkeen.
HAUSJÄRVEN HISTORIAA JA METSÄLENKKI
Oijoi! Seuraavaksi me tavattiin Hausjärven seuran puheenjohtaja, Olli Pihlflyckt Hausjärven kirkon pihassa. Olli kertoi meille aivan mielettömiä tarinoita Hausjärven historiasta, kirkon rakentamisesta ja miten sen sanoisi, vähän niin kuin kaikesta! Se oli kyllä niin mielenkiintoista! Hausjärvi on ollut rautateiden risteyskohta ennen vanhaan ja se on tuonnut tänne paljon asukkaita. Katsottiin karttaa ja sitä kautta kuultiin monia monia tarinoita. Emme ihmetelleet ollenkaan, miksi Hausjärvelle on perustettu myös Suomen ensimmäinen kansakoulu, jonka "jälkeläisessä", eli Eskon koululla pääsimme myös vierailemaan. Siitä lisää myöhemmin.
Olli vei meidät sitten kotiseutumuseoon vaan kurkkaamaan erityistä esinettä. Kotiseutumuseo on tehty vanhaan vilja-aittaan. Aikamoinen ovi ollut suojaamassa kylän viljavarastoja! Mikäs esine sieltä löytyikään? No polkupyörä. Tällä pyörällä on poljettu Pariisiin, silloin joskus. Ja voitte varmaan kuvitella, minkälaisilla teillä tällä on ajeltu? Ja huom. pyörässä ei ollut jarruja. Onks kukaan kokeillut ajaa tän näköisellä pyörällä?
Seikkailu jatkui Ollin kanssa metsän siimeksiin. Olli kertoi, että metsän keskellä on lukkoja ja pirunpelto. Mitä ihmettä? Mitäs ne ovat? Tämä on näiden seikkailujen suola. Päästään tapaamaan upeita ihmisiä, kuulemaan tarinoita ja tutustumaan paikan päälle kohteisiin. Parasta kotikoulua meille kaikille!
Hetken metsässä kävellessä Olli sanoi, että kertokaa sitten kun näätte lukkoja. Siinä me kohta seistiin lukon edessä, eikä mitään tietoa mikä se on! No sehän on suppa, eli harjukuoppa, joka on syntynyt jääkaudensulamisvaiheessa harjualueille.
Kohta seistiin pirunpellolla, eli kiviröykkiöillä joka on ollut joskus merenpohjaa. Siihen kohtaan ei kyllä peltoa kannata myllertää. Sais kaivaa kiviä monta päivää, ellei kuukausia! Siellä innostuttiin myös geokätköilemään ja löydettiinkin sellainen! Voi ettien että, miten kivaa oli. Ollilla riitti tarinoita ja meillä riitti ihmeteltävää. Kiitos aivan valtavasti ajastasi - oli todella mielenkiintoista!
Tällä kertaa monen suosittelema Mommilan kyläpuoti ja Mommilan alueen historia jäi katsastamatta, koska kyläpuoti oli remontissa ja meidän porukalla alkoi jo väsymys painaa. Päätettiin huristella suoraan meidän majapaikkaamme, Niklandiaan.
LOMAKYLÄ NIKLANDIA
Niklandiasta saatiin mökki osaksi meidän Hausjärvi seikkailua ja yrittäjä, Jarkko esitti mökin lisäksi vielä ajatuksen, että maistuisiko meille illallinen saapuessamme? Kieltäytyykö kukaan koskaan ruoasta? Illallista odottaessa ihastelimme mökin takapihaa, hiljaisuutta ja luontoa, joka ympäröi meidät.
Niklandia on perheyritys, joka on siirtynyt isältä pojalle. Lammet on kaivettu itse ja ne kyllä antavat aivan upean vivahteen Niklandian lomakylään. Niklandiassa on siis tarjolla vuokramökkejä, sauna- ja paljun vuokrausta sekä tietenkin kokoustelumahdollisuuksia ravintolatoiminnan lisäksi.
Illallinen kutsui meitä luokseen ja Jarkolla oli heti alkumaljat tarjolla... mitäs muuta kuin luonnon omia antimia, näin kevään kunniaksi! Ne ovat ne pienet asiat, jotka tekevät koko seikkailusta erityisen <3. Oi joi, yläkertaan oli katettu aivan super kaunis illallinen, perinteisesti lihapullia ja kermaperunoita, uunijuustoa, lohta ja herkullista salaattia sekä uunituoretta, vielä höyryävää pataleipää! Kaikki itse tehtyä. Lapset sanoi kilpaa, että parempaa kuin meidän jouluateria! Sitä se kyllä oli. Jälkiruoaksi saimme vielä lettuja mansikkahillolla ja kermavaahdolla, ja kävi ne pojat hakemassa vielä vaahterasiirapin seikkailuautosta (aina mukana!). Sit mentiin mökkiin saunomaan, rauhoittumaan ja nukkumaan. Aktiiviset seikkailupäivät vievät kaiken mehun seikkailijoista, niin uni tulee nopeeta! Hyvin mahduttiin nukkumaan, koska yleisten tilojen lisäksi siellä oli 9 sänkypaikkaa.
Sitten oli aika aloittaa uusi seikkailupäivä Hausjärvellä. Jarkko yllätti meidät tuhdilla aamupalalla, jotta jaksetaan seikkailla! Kylläpä nyt seikkailevia savolaisia hemmoteltiin ihan roppakaupalla! Kiitos Jarkko ja Niklandia kaikesta - oli mahtavaa viettää hetki aikaa siellä luonnon keskellä ja oli kiva myös tutustua sinuun ja toimintaanne siellä!
ESKON KOULU
Hausjärven toiseksi viimeinen pysähdys vei meidät paikkaan, jossa aika vähän pysähtyi – Eskon kouluun. Eiks oo aika hulvatonta, että kotikoululaiset käy vierailulla koulussa? Mutta hei, mikä päivä meillä olikaan eskolaisten kanssa – niin erityinen, ettei sanat meinaa riittää!
Eskon koulu on muuten aikamoinen helmi: Suomen ensimmäinen kansakoulu perustettiin juuri tälle kylälle, ja Eskon koulu on sen "jälkeläinen". Historian havinaa ja iloisia ääniä – täydellinen kombo!
Meitä jännitti astella liikuntasaliin koko koulun eteen, mutta miten lämpimästi meidät otettiin vastaan! Juteltiin seikkailuista, suomalais-kanadalaisuudesta, jääkiekosta ja vähän kaikesta muustakin. Ja hei, yksi kysymys sai aikaan kunnon yllätyskäänteen: "Missä teidän Rosie-koira on?" No, Tristan haki Rosien saliin ja siitä hetkestä lähtien show olikin hänen. Rapsutuksia, leikkiä hiekkakentällä ja tietenkin jalkapalloa – mikä olisikaan parempi tapa tutustua uusiin kavereihin kuin pelaaminen?
Sillä välin kulisseissa syntyi jotain ihan hulvatonta… Braikku päätti irrottaa silmäripsiä, kulmakarvoja ja nenäkarvoja (kyllä, luit oikein), laittoi ne valokuvakehykseen ja lisättiin vielä Rosienkin karvaa. Lopuksi nimmarit kehiin – ja voilà: karvataide päätyi vitriiniin koulun omaan kokoelmaan!
Lounaspöydässä saatiin seuraa Aamupostin toimittajalta ja vaihdettiin ajatuksia seikkailusta ja projektista. Ruuan jälkeen pojat hyppäsi vielä sählykentälle – ja sitten soi taas kello. Aika jatkaa matkaa kohti seuraavaa pysäkkiä.
Eskon koulu – kiitos kun otitte meidät sydämellisesti vastaan. Meillä oli ihan huippua teidän kanssa!
Viimeinen pysäkki meillä oli Hikiän rautatieasema. Aika idyllistä, koska juuri Hausjärvelle perustettiin rautateiden risteyskohdat, joka ilmenee Hausjärven vaakunassakin. Sinne jätettiin Braikku pysäkille, joka lähti työreissulle ja me muut jatkettiin seikkailua kohti Järvenpäätä.
Hausjärvellä meillä oli mahtavia kohtaamisia, tarinoita ja hauskoja hetkiä. Jäitte mieleen! Kiitos!
