Loviisa
44/309
Somekivi: Raatihuone
Itsenäisyyspäivänä lähdettiin huristelemaan kohti Loviisaa. Matkalla satoi lunta… tiedossa oli siis talvinen seikkailu! Onneksi, koska luminen seikkailu voittaa aina rapaseikkailun :). Loviisa on n.15 000 asukkaan paikkakunta Uudenmaan rannikolla. Saavuttiin Loviisaan illan suussa ja teimme kunniakierroksen kaupungissa ennen majapaikkaan menoa. Siinä ajellessä hokastiin, että mehän ollaan käyty täällä joskus kesällä, aikoja sitten! Muistin sitten ajatelleeni, että Loviisassa on paljon potentiaalia kasvuun ja ennen kaikkea turismiin, koska jäi vähän vajaaksi kokemus sillä kerralla. Hassua, miten nyt palatessamme sinne muistin kyseiset ajatukset. Ja nyt seikkailun siellä tehneenä ajattelen edelleen osittain samoin. Mielestäni siellä on todella paljon enemmän mahdollisuuksia.
Sijainti, vanhat talot, upeat kadut…. miljöö on valmis. Mutta jotakin sieltä puuttuu - ainakin tarvitaan lisää runsaampi majoitusmahdollisuuksia, missä butiikkihotellit? Ja ehkä uskallus laittaa tuulemaan ja isosti! Mutta halutaanko sitä, on kysymykseni? Mulla ainakin lähti ideat juoksemaan tuhatta ja sataa :). Se mitä koettiin ei ihan vastannut sitä, minkä potentiaalin pystyn siellä näkemään (kyllä, olen suuruuden hullu.).
No nyt. Mä lähdin heti kehittämään :). Se että lähtee kehittämään, ei tarkoita sitä että kokemuksemme siellä olisi ollut huono. Kokemuksemme Loviisassa oli hyvä ja saimme aivan valtavan ihania kohtaamisia ja keskusteluita…sekä tietenkin, kokemuksia. Tykkään niin paljon siitä kaupungista, että haluaisin sen vaan vielä suurempaan loistoon!
Koti 5 - aivan uskomatonta, miten makkaratehtaasta taiottu upea koti. Rakastuin keittiöön.MOTEL 69
Kuten sanoin, niin majoituksessa ei ollut oikein valinnan runsautta. Onneksi kirkon kyljessä olli Motel 69 ja sen matkaparkki. Varattiin paikka matkaparkista pariksi yöksi, käytettiin Motel69 sisätiloja, kuten keittiötä, saunaa ja vessoja…ja se kyllä palveli meitä erinomaisesti. Tykätään itsepalvelutoiminnasta yhtä paljon kuin täyden 5 tähden hotellista!
Jänskätti myös yöpyä seikkailuautossa talvella. Ei olla tehty meidän seikkailuautoon mitään ”talvivarusteluja”, paitsi laitettiin Kanadan lippu perään :) hahaa, ja se kannatti. Mut syksyllä suunniteltiin kaikkee, että sitten kun on talvi niin tehdään näin ja noin.. . noup. Lähdettiin samalla varustelulla kuin kesäseikkailuihin - toppahousut vaan mukaan!
Valitsimme Loviisan juuri täksi viikonlopuksi, koska siellä oli Vanhat kodit puettu joulun tunnelmaan. Rakastamme vanhoja taloja ja kaikkea ihanaa. On myös kiva saada inspiraatiota omaan kotiimme.
Koti 5 - aivan uskomatonta, miten makkaratehtaasta taiottu upea koti. Rakastuin keittiöön.LOVIISAN WANHOJEN TALOJEN JOULU
Joulukoteja oli yhteensä 14, joista me kierrettiin 8. Matkalla mietittiin, mitä odotetaan joulukodeilta. Braikku odotti piparin tuoksua, tytöt tonttuja ja joulupukkeja, pojat tonttupajoja, Emppu odotti sukellusta överiöveri joulukotiin…josta ei tahdo lähteä pois. Vastasiko joulukodit odotuksiamme?
Kyllä ja ei. Ihan överiöveri joulukoteja ei nähty, piparin tuoksua ei bongattu, mutta nähtiin joulupukki, kauniita erilaisia, hillittyjä suomalaisia joulukoteja, ihania kohtaamisia kotien omistajien kanssa ja ideoita omaan kotiin. Nautittiin. Super ihana idea ja päätin, että mä teen sitten omasta kodista joskus överiöveri joulukodin. Mut se saa ehkä odottaa vielä pari vuotta!
Loviisassa on myös vanhojen talojen / puutarhojen kierros elokuussa - se on varmasti myös näkemisen arvoinen! Mutta siis...
Kerrotaan meidän TOP5 joulukotia kierrokselta:
Koti 4 - ihania kransseja pihalla myynnissä ja talon asukkaat niin ihania <3. Kiitos juttelusta.
Koti 5 - aivan uskomatonta, miten makkaratehtaasta taiottu upea koti. Rakastuin keittiöön.Koti 11 - hipoo överi joulukotia, mutta ei ihan. Talo oli jotain uskomatonta, ihastuin listoihin, lamppuihin ja valintoihin joita he ovat tehneet kotiinsa. Sain sieltä NIIIIN paljon inspiraatiota omaan kotiin. Niin paljon! Tunnelma siellä oli rauhallinen. Kaikki vaan ihasteli.
Koti 1 - Voima-Vahtilan kotia olin odottanut. Olen seurannut heitä jo jonkin aikaa somessa. Muistan ilakoineeni kun he löysivät kauniin hirsitalon Loviisasta, Malmgårdin kartanon läheisyydestä ja sitten se paloi. Nyt he ovat rakentamassa siellä uutta ja samalla matkustelevat, tekevät elämästään niin heidän itsensä näköistä… heidän tarinansa on niin inspiroiva, oli ihana tavata kasvokkain ja jutella kaikesta. Tätä kotia odotin eniten ja siellä oli joulu läsnä tavalla, jota ei missään muualla ole ollut. Se oli överi eri tavalla. Herkästi överi. Suosittelen todellaKIN joulukotikierrosta jokaiselle <3.
Tehtiin me siellä muutakin :) käytiin Loviisan kirkossa, joka on upea jylhä kivikirkko keskellä Loviisan keskustaa. Siellä sisällä oli joulukorttityöpaja ja kävimme taiteilemassa siellä joulukortteja. Loviisan torilla oli touhua ja tohinaa, pikkutyttöjen unelma toteutui, kun pääsivät karuselliin. Löydettiin me torilta myös ihanien tyttöjen korutehdas, josta lähti pari korua mukaamme. Ja Braikku löysi vanhan mallin tontun! Laivasillalla, rannan tuntumassa käytiin myös kävelemässä - ja sehän Loviisassa on parasta, kävellä ja ihastella.
Meille suositeltiin Tuhannen tuskan kahvilaa, ja ai että miten ihanan houkuttelevalta se näytti - sisälle asti käveltiin, mut oli jo täynnä ja tällä porukalla ei jääty pieneen eteiseen odottamaan. Mentiin sitten Kahvila Favoritiin ja se kyllä vastasi odotuksiin! Aivan super herkulliset antimet oli siellä. Tällä reissulla jäi kokematta Loviisan kappelin brunssi, joten se jääköön ensi kerralle sekä Ahvenkosken kalasavustamo.
Kanadan lippu toi luoksemme myös Loviisassa asuvan kanadalaisen ja hänen perheensä. Hetken juteltuamme automme luona huomasimme, että olimme heidän keittiöpöydän ympärillä juomassa kahvia ja jutustelemassa elämästä kuin vanhat ystävät! Rosiekin sai uuden koiraystävän Sofista. Sofi on myös kultainen noutaja ja heillä riitti lystiä touhuta lumessa yhdessä. Miten ainutlaatuinen kohtaaminen ja hetki se oli teidän kanssanne. Tulemme varmasti kahville seuraavallakin kerralla, kun Loviisaan tulemme - tervetuloa myös meidän kotiimme!
Eikä siinä vielä kaikki. Lidlin parkkipaikalla viereemme tuli toinen asuntoauto ja sieltä huiski joku nainen kädellään. Menin juttelemaan… ja kappas! Sehän oli Tukkilan tilan Outi. Siinä rupatellessa sitten järjestyi meille majapaikka seuraavaan seikkailukohteeseen, Porvooseen. He tarjoavat aivan ihanaa maatilamajoitusta eläinten ja maatilaelämän keskellä. Siitä lisää sitten Porvoo-seikkailun yhteydessä.
Kävimme myös kävelemässä Kukkukivellä ja kiipeämässä näköalatorniin. Sieltä näkyi hyvin yhteen suuntaan: merelle. Muihin suuntiin kun katsoi, niin tuli puut vastaan. Se oli aika romanttinen näköalatorni :).
Ai niin. Käytiinhän me lounaallakin paikallisella Nesteellä syömässä kunnon ruoat. Ja sain vielä leimatkin passiin. Sanotaan, ettei ole ilmaisia lounaita, mutta niin vaan Nesteellä on. Joka yhdestoista ;).
Se oli mukava seikkailu se - täydellinen Loviisaksi. Tulemme varmasti uudestaankin, tämä paikka kutkuttaa kummasti. Nyt me jatketaan Porvooseen - mitähän siellä tapahtuu?