Pirkkala
22/309
Somekivi: Kahvila Seela
Tadaaa..... tunnelma asuntoautossa oli kyllä huipussaan, kun koko perhe koolla! Jes jes jes! Aloitettiin matka Pirkkalaan Hki-Vantaan lentokentältä. Pysähdyttiin matkalla Hyvinkään apsille poimimaan unohtuneet crocksit, käytiin Lidlissä 5min ruokaostoksilla, keitettiin kahvit ja matka jatkui!
Löydettiin aivan ihana puskaparkki Pirkkalasta yöpyä...ja meidän tuurilla heti aamu seiskalta siellä alkoi pörräämään ruohonleikkuritraktori - eipähän ainakaan nukuta koko päivää! Aamu meni fiilistellessä, Kanadan tuliaisia tutkiessa ja sitten oli aika aloittaa Pirkkalan seikkailut!
Nämä ison kaupungin kyljessä olevat "pienemmät" paikkakunnat ovat mielenkiintoisia paikkoja. Jääkö ne isomman paikkakunnan varjoon vai osataanko siellä "nousta" ja uskaltaa tehdä jopa paremmin kuin sen PÄÄKUNTA?
Pirkkala on siis aivan Tampereen kyljessä, n.20 000 asukkaan paikkakunta. Ajaessamme Pirkkalan keskustaan, niin sieltä huokui vihreys ja se tuntui sellaiselta asuinpaikkakunta -paikkana. Ymmärrätteköhän mitä tarkoitan? Eli siitä huokui olo, että siellä halutaan ihmisten viihtyvän asukkaina, vaikka kävisikin ihan missä päin maailmaa töissä. Kylänraittia pitkin ajaessamme, ei voinut olla huomaamatta Pirkkalan kunnantaloa- Tiimaa. Todellinen punainen pilkku - aivan huikee!!! Peukut Pirkkalalle uskalluksesta!
Kahvila Seela
Tätä paikkaa monet suositteli ja totta kai sinne me mentiin. Miten upeassa miljöössä kahvila sijaitsi, järven rannalla aivan ihana rakennus, joka oikein houkutteli astumaan sisään. Parkkipaikka oli täynnä kahvilavieraita, ymmärrettävästi! Kun menimme tilaamaan kahvit ja kahvileivät, koimme JÄRKYTYKSEN. Oisit sinäkin järkyttynyt, jos näkisit niin isot KORVAPUUSTIT!! Siis aivan jotakin käsittämätöntä! Aika yksimielisesti päätettiin syödä KORVAPUUSTIKAHVIT! Ja valintamme osui naulan kantaan.... ne maistui niiiiiin hyvälle istuessamme ulkona puun alla, puutarhapöydän ympärillä.
Sinne jäi myös meidän somekivi. Käy sinäkin siellä korvapuustikahvilla ja bongaa meidän kivi!
Muinaiskylä
Pirkkalassa oli jotakin uutta, jota ei oltu nähty vielä missään muualla. Pirkkalan Muinaisaikayhdistys Birckalaiset ry. rakentaa viikinkiaikaista kylää Pirkkalan kunnalta vuokraamalleen alueelle Reipin museon ja Reipin tilan läheisyyteen. Huristelimme sinne ja lähdimme käppäilemään kohti muinaiskylää.
Siellä ei ollut silloin mitään järjestettyä ohjelmaa/tapahtumaa, mutta oltiin niin fiiliksissä siitä, että päästiin kurkkaamaan rakennuksiin sisälle ja fiilistelemään näkemäämme! Kiitos tästä Birckalaiset!!! Siellä heräsi idea pojille rakentaa kaislakatto myös puumajaan, jota he rakentelevat kotona ollessamme. Saas nähdä, onko Savolaisten pihassakin kohta kaislakattoinen rakennus :). Sepäs oli kiva päivälenkki katsellen meille jotain uutta ja jännää, mutta niin vanhaa!
Skeittiparkki
No nyt.... nyt tuli ensimmäinen skeittiparkki vastaan tässä seikkailussa, jonka Braikku hyväksyi. Mitä ihmettä? Braikkua on harmittanut, koska monet skeittiparkit ovat pieniä ja urheilukentän kauimmaisessa nurkassa, vaikka lääniä olisi ympärillä vaikka kuinka paljon! Ei ahtaissa nurkissa pysty skeitata kunnolla, sanoo Torontossa koko nuoruutensa skeitannut mies.
Pirkkalassa oli parkki, jossa pystyi ottaa vauhtia ja tehdä temppuja. Meidän Elielkin innostui skeittaamisesta ja sai jalkaan matkamuiston. Skeittaaminen ei ole mikään helpoin laji oppia, mutta harjoittelu ja yhdessä tekeminen on parasta tässäkin lajissa.
Niin meidän seikkailu jatkui. Ihmeteltiin miksi ihmeessä ihmiset istuu tienvarsilla, kunnes saatiin selville, että ollaan Rekka Convoyn hännillä. Etsittiin sitten itsekin P-paikka ja jäätiin ihmettelemään.
Elämä on yhtä ihmettelemistä <3.
Pirkkala, palvelit meitä ja meidän seikkailuamme erinomaisesti. Me jatkamme matkaa Kristiinankaupunkiin.