Tampere talvella
46/309
Somekivi: Pyynikin näkötorni
Tampere todella yllätti meidät positiivisesti. Me ei olla vaan tiedetty, että miten mahtava paikkakunta se oikeasti on! Koskaan ei olla vietetty siellä pitempään kuin yksi päivä ja sekin tyyliin Särkänniemessä. Nyt me päästiin tutustumaan oikein kunnolla Tampereen sykkeeseen ja tällä kertaa joulun alla. Ja voi kuule, kerettiin parissa päivässä tehdä vaikka ja mitä, mutta paljon jäi vielä kokematta, joten Tampereelle tullaan seikkailemaan uudestaan kesällä!
Tampereen panostus joulukaupungiksi oli aivan huikea - siellä pääsi jopa siihen eurooppalaiseen joulutoritunnelmaan, joita olemme saaneet kokea muutaman kerran, kun ollaan käyty euroopassa joulun alla. Tänä vuonna ei tarvitse tehdä eurooppa-reissua, koska olemme saaneet siitä oiman annostuksen jo Suomessa. Mahtavaa!
Onhan Tampere muutakin kuin joulumaa. Siellä on tekemistä ja tarjontaa jokaiselle, mutta erityisesti lapsiperheille. Me ei voitu ottaa jokaista kohdetta tälle seikkailulle, vaan valittiin muutama ja huh hei - oli aktiiviset pari päivää :)! Kannattaa pysyä mukana, koska uskon että teidän seuraava kohde on myös Tampere…
Tampere on Suomen kolmanneksi suurin paikkakunta ja siellä asustelee reilu 250 000 asukasta. Se myös kasvaa tällä hetkellä kaikkein voimakkaammin heti Espoon jälkeen. Eipä ihme, oli se aikas kiva paikka!
Mutta nyt päästään asiaan. Mitäs me siellä touhuttiin?
MAJOITUS
Me löydettiin Tampereelta meille sopiva AirBnB - asunto. Se palveli kyllä erinomaisesti meidän jengiä, mutta oli siinä vähän haasteita rauhoittaa jengi iltaisin, koska kerrostalo. Saatiin 'lopettakaa se tömistely'- joulukirje alakerran naapurilta. Kyllähän sitä tömistelyä tulee ja yllättää varmasti naapurit, kun tälläinen sakki yhtäkkiä tulee pariksi yöksi yläkertaan. Mutta siitäkin selvittiin!
PYYNIKIN NÄKÖTORNI
Mistä muusta Tampereen seikkailu alkaa, kuin Pyynikin näköalatornista? Kuultiin, että siellä on super hyvät munkit. Hauska fakta. Munkit ovat monessa kahvilassa vetonaulana… siitä voisi kohta tehdä Suomen kansallisherkun :). Runebergin tortut pitää sitä titteliä tällä hetkellä. Vois kysyä, mikä olisi sinun mielestäsi Suomen kansallisherkku?
Mutta takaisin Pyynikkiin. Ostettiin ensiksi liput tornin huipulle, jossa sitten ihasteltiin Tampereen maisemia. Hissi oli kyl paras koko torniseikkailussa - sille on kertynyt ikkee!
Alakerrassa juotiin sitten munkkikahvit. Seurana meillä oli hyvin kansainvälistä porukkaa. Joka pöydässä puhuttiin eri kieltä. Eliel löysi vielä Pyynikin tontun ja sai pussin täyteen munkkeja lahjaksi - siitäpä tuli leveä hymy huulille. Kivana faktana seuraava tieto. Pyynikin näkötornin kahvila toimii edelleen perheyrityksenä. Takana jo 30 vuotta ja toivottavasti monta vielä edessä päin. Itse torni on nähnyt vielä enemmän seikkailuja. Se on rakennettu 1888 ja nähnyt useita muodonmuutoksia matkan varrella. Kannattaa käydä Pyynikissä ihastelemassa Tampereen seutua ja nauttimassa munkkikahvit. Ja hei, sinne jäi meidän #somekivikin, joten käypä bongaamassa!
Sitten mennään jouluisiin tunnelmiin.
TALLIPIHA
Finlaysonin alueella sijaitsee tallipiha, jossa on ihania puoteja, kahviloita ja jossa järjestetään erilaisia tapahtumia ja on siellä usein eläimiäkin vierailemassa. Tallipihan historia juontaa juurensa 1800-luvulta, jolloin tehtaanpatruuna Wilhelm von Nottbeck rakennutti kauniin tallipihan hevosiaan ja niiden hoitajia varten.
No sinne me mentiin :) ja aika nopsaa löydettiin meidän lempparipaikka - SUKLAAPUOTI. Tarvitseeko siitä enempää sanoa, kuin että jos jostain tahtoo suklaata, erinomaisia viemisiä ystäville tai parhaimmat palat herkkupöytään… niin go to Suklaapuoti. Niin mekin tehtiin ja nyt te seuraajatkin instassa pääsette osallistumaan yhden suosituimman Suklaapuoti tuotteiden arvontaan.
Jatketaan joulutunnelmaa…nimittäin Tampereen
JOULUTORI
Se on kokemisen ja näkemisen arvoinen paikka. Ai että, miten se kuljetti meidät heti Euroopan joulutoreille. Se oli niin hienosti koristeltu, tunnelma oli katossa! Sopivasti vielä lunta satoi. Putiikeissa oli vaikka mitä kivaa ostettavaa ja syötävää. Me mentiin joulupuurolle - ja olipa sielläkin tunnelmallista, koska tupa oli täpösen täynnä! Hyvältä maistui puuro. Sen jälkeen jatkettiin vielä torilla kiertämistä ja katsopas, joulupukki ilmestyi eteemme. Ihasteltiin myös keskustan valaistuja katuja sekä rakennuksiin heijastettavia joulukuvia. Kaikki oli kuin satumaasta.
Tampereella on useampi kirkko, joista ehkä tunnetuin on Tampereen tuomiokirkko. Siellä ei käyty tällä seikkailulla, vaan poikkesimme torin laidalla olevaan Tampereen vanhaan kirkkoon. Se on muuten vanhin Tampereen keskusta-alueella säilynyt rakennus! Siellä oli ovet avoinna, joten mehän mentiin hetkeksi sisään lämmittelemään. Se oli kyllä söpön pieni. Pikkutytöt innostui laulamaan joululauluja… ja sehän kaikui koko kirkossa. Tässä teillekin maistiainen <3.
Onhan Tampereella muutakin kuin joulua! Seuraavaksi tutustutaan...
VAPRIIKKI MUSEOKESKUS
- Vapriikki valittiin Vuosisadan museoksi v.2017 ja eipä ihme. Ihan yllätyttiin, miten paljon valinnan vaihtoehtoja siellä on :)! Sieltä ei todellakaan yhdellä kertaa kerkeä tai edes pysty kaikkea kiertämään. Meidän käynnin aikana siellä oli yli 10 eri näyttelyä, siis aivan valtavasti! Vapriikki toimii Tampellan tehtaan entisessä verstaassa. Se on hyvin kaunis rakennus niin ulkoa kuin sisältä.
- Vapriikissa oli yksi näyttely ylitse muiden: Suomen jääkiekkomuseo. Sen lisäksi tutustuimme Luonnontieteelliseen museoon sekä Songlines, Australian seitsemän sisarta - näyttelyyn. Siinäpä riittikin tarpeeksi uuden oppimista, sisäistämistä ja inspiraatiota siihen päivään...kaiken muun seikkailun lisäksi! Ihastuimme todella paljon koko paikkaan. Välillä kävimme aulan kioskilla välipalalla, jotta jaksetaan taas mennä ja temmeltää Vapriikissa.
Tutustutaampa tarkemmin niihin näyttelyihin, joita kiersimme Vapriikissa.
Suomen jääkiekkomuseo ” Suomen Hockey Hall of Fame”
Kanadalaisia, ja varsinkin Toronton seudulla kasvanneita poikia ilahdutti suuresti kuulla, että Tampereella on Suomen Hockey Hall of Fame. Hyvä kun malttoivat heittää takkeja pois päältä, kun lähtivät jo suuntaamaan kohti kolmatta kerrosta ja jääkiekkomuseoon. Museossa esitellään suomalaisen jääkiekon huippuhetket aina 1930-luvun alusta aina tämän päivän menestykseen saakka. Siellä on palkintopokaaleja, pelaajien pelipaitoja sekä liigan merkittäviä kiertopalkintoja. Pojat olivat aivan haltioissaan, kun pääsivät niitä näkemään, tutkailemaan ja inspiroitumaan!
Ou yeah, siellä oli myös maalivahti- sekä laukaisusimulaattori - niitten parissa meni monta tuntia. Meidän onneksi museossa ei ollut muita kiertelijöitä :) niin lapset sai rauhassa harjoitella ja kisailla!
Luonnontieteellinen museo
Jääkiekkomuseosta siirryttiin luonnontieteelliseen museoon. Samantyylisissa paikoissa olimme käyneet jo muilla paikkakunnilla, joten aika moni juttu oli jo tuttua juttua koululaisille. Mutta aina löytyy jotakin uutta kivaa. Vapriikin luonnontieteellinen museo on keskittänyt sisällön: ” Mitä tapahtuu Pirkanmaan luonnossa?”. Siellä pääsi käyttämään aisteja, tuoksuttelemaan, kokemaan vuodenaikojen vaihtelut, punnitsemaan eläinten painoja, miltä tuntuu silittää metsäjänistä tai mikä on maakunnan suurin asukas? Tai mitata minkä linnun kokoinen on! Erittäin kiva, interaktiivinen paikka - lapset todella tykkäsivät! Suuren suuri susi ja aina puoleensa vetävä karhu herättivät paljon kysymyksiä ja ihmettelyjä.
Songlines, Australian seitsemän sisarta
- Tää näyttely kuulosti lapsista siltä, että ”ei oikein kiinnosta”, mutta kun näyttely alkoi niin se imaisi lapsetkin mennessään! Näyttely on saanut alkunsa, kun kolme Australian keskiaavikon aboriginaalikansaa pyysi apua Australian kansallismuseolta kulttuurinsa elinvoiman säilyttämiseksi. Vapriikin näyttelyn keskiössä on eri puolilla maailmaa tunnettu seitsemän sisaren tarina, joka on yksi Australian tunnetuimmista perimätiedon kertomuksista eli niin kutsutuista songline-laululinjoista.
- Aboriginaalien myyttisen uniajan laululinjatarinat ovat Australian mantereen syntykertomuksia. Ne kertovat näin Australian historian aboriginaalien näkökulmasta. Sisarten tarina on yksi Australian tärkeimmistä laululinjoista, ja se kerrotaan näyttelyn teosten ja esineiden välityksellä. Samalla tutustutaan aboriginaalien jopa 60 000 vuotta vanhaan kulttuuriin, tapoihin ja perinteeseen.
- Mikä on tämä seitsemän sisaren tarina? Australian seitsemän sisarta olivat uniajan esiäitejä, jotka olivat laskeutuneet taivaalta maan päälle. He kohtaavat ilkeän esi-isähahmon Wati Nyirun, noidan, joka haluaa yhden sisarista vaimokseen. Sisarten ja noidan sukulinjat ovat liian lähellä toisiaan, joten he eivät voi avioitua. Wati Nyiru haluaa silti intohimoisesti sisaren omakseen ja jahtaa pakenevia naisia läpi Australian mantereen. Tarinan lopussa seitsemän sisarta pelastautuu pakenemalla taivaalle, missä heistä tulee Seulasten tähtikuvio. Noita seuraa heitä taivaalle, missä hänestä muodostuu Orionin tähtikuvio. Näyttelyn planetaariossa kävijä voi maata tähtitaivaan alla ja katsella ikiaikaista sisarten tarinaa.
- Seitsemän sisaren tarina tunnetaan kautta maailman. Se esiintyy myös esimerkiksi Persian, Kreikan, Egyptin, Kiinan ja Pohjois-Amerikan alkuperäisväestöjen mytologiassa. On arveltu, että tarina olisi peräisin ihmisen alkukodista Afrikan mantereelta ja kulkeutunut sieltä kaikille muille mantereille muuttajien mukana. Siksi seitsemän sisaren tarinaa onkin joskus kutsuttu maailman vanhimmaksi tarinaksi.
SIIPIWEIKOT
Ja sitten ravintola suositus - Siipiweikot. Meidän lapset RAKASTAA wingsejä, joten tottahan toki me käytiin Tampereella Siipiweikoissa. Ja kyllä oli hyvvää ja likaista :). Braikku teki vielä Seballe källin ravintolamaksun kanssa. Tarjoilija lähti mukaan källiin ja vei laskun Seballe… siinä oltiin hetken hämillään. Mut tuli laskukin maksettua, eikä tarvinnut jäädä tiskaamaan.
Viimeinen päivä Tampereella alkoi taas uusilla kujeilla :) nukuttiin hyvin ja pitkään, siivottiin meidän asunto lähtökuntoon ja suunnattiin suoraan lounaalle...
TAPOLAN MUSTAMAKKARABAARI
OMG - tää oli elämys koko jengille. Kukaan meistä ei ollut koskaan syönyt Tampereen perinneruokaa - MUSTAA MAKKARAA. Ja tiemme kävi Tapolan mustamakkarabaariin. Kaikki maistoi… lopputulos: ilman puolukkahilloo se ei maistuis millekkään. Kato videolta, mitä muita ajatuksia se herätti! Onko se sun herkkua?
Hei, käytiin me vielä yhdessä museossa, nimittäin…
POLIISIMUSEO
Tää oli kyl kiva paikka! Se sijaitsee poliisikorkeakoulun yhteydessä, Hervannassa. Heti aulassa saatiin poliisihatut päähämme ja sitten menoksi! Meillä oli ihan vallattomat poliisi ja rosvo-leikit siellä! Siellä on iso alue, jossa pystyy touhuamaan, pukeutumaan poliiseiksi ja käyttämään poliisiautoa jopa rekvisiittana. Oli kyl aktiivista meininkiä. Sen lisäksi siellä on erittäin hienosti tehty näyttely poliisien historiasta, työstä ja oikeastaan kaikesta, mikä liittyy poliiseihin. Super nasta paikka!
Poliisimuseolla tuli niin paljon leikittyä, että jokaisella kurni maha! Meidän oli etsittävä joku hyvä ruokapaikka. Yhtäkkiä meidän edessämme oli Ikea! Joo, mennään sinne syömään. Arvatkaapa mitä kävi. Me saatiin oikein JOULUBUFFET - ensimmäinen jouluateria tälle joulua. On sanottava, et oli kyl uskomattoman hyvää! Ja hintakin oli Ikean, eli 14,99€. Perunat olivat jo valmiiksi kuorittu, ei tarvinnu pellolta lähtee nostamaan ja laatikot olivat tehty valmiiksi sekä kinkku paistettu. Se oli oikein napakymppi valinta. Siellä sitten hengailtiin siihen asti, kunnes oli aika ajella kohti Nokia areenaa ja päättää meidän Tampere seikkailu viimeiseen kohteeseen!
TAPPARA-HIFK peli
Se oli peliä, isoa peliä. Mutta niin oli Nokia - areenakin. Saatiin kyllä nauttia jääkiekosta koko rahan edestä. Tuli paljon maaleja, jäähyjä, nopeeta pelaamista päästä päähän, jatkoaika ja vielä rankkarit useammalla kierroksella, kunnes Tappara vei voiton. Tytöt rakastuivat ”prinsessoihin”, joiden kanssa otettiin vielä yhteiskuva :). oli täydellinen lopetus meidän Tampere seikkailulle!
Heippa hei Tampere! Me lähdetään jatkamaan meidän seikkailuja. Suuntana Hämeenkyrö! Jos kiteyttää Tampereen seikkailun muutamaan sanaan, niin se oli todella monipuolinen ja antoisa. Tampere todella antoi parastaan meille ja me nautittiin joka sekunti. Odotetaan valtavasti, kun tullaan tänne uudestaan kesällä… monta kohdetta jäi vielä näkemättä, mutta myös Tampereen kesä tahdomme kokea… pysy mukana, koska matka jatkuu erittäin antoisasti!